Olipa pitkä tauko

Onpa jännä ilmiö, ensin ei oikein ollut mitään mitä kirjoittaa ja millä blogia päivittäisi, mutta nyt asiaa olisi vaikka kuinka paljon...

Aloitetaas ensin pentujen kuulumisista. Kaikki pennut ovat ollet jo jonkun aikaa uusissa kodeissaan ja saamamme tiedon mukaan kaikilla menee oikein mukavasti. Tämä lämmittää sydäntä ja saa aikaan hyvän mielen. Kuviakin olemme iloksemme saaneet ja tottahan toki jaamme osan niistä myös teidän kaikkien lukijoiden nähtäville.

Kuopion Topi

Lola Oulusta

Hertta Nokialta

Jussi Kajaanista

Nuutti Kajaanista

Tosin näiden Kajaanin poikien kanssa kävi niin hyvä juttu että heidän perheissään pääsi oikein käymään kyläilemässä. On se hyvä että joskus työmatkatkin saavat näin mukavaa vaihtelua ;-) Nuutista ei vaan saanut parempaa kuvaa, kun piti sitten unohtaa kamera majoitukseen.

Olihan meillä myös sveitsinpaimenkoirien talvierikoisnäyttely Lohjalla, Showlink areenalla. Kehämme alkoi aamulla kymmeneltä ja matkaa Jyväskylästä Lohjalle on sen verran paljon, että päätimme ottaa varman päälle ja matkustaa edelliseksi yöksi lähemmäksi ja majoittua hotelliin. Kaiken hyvän päälle olimme vielä lähes koko perhe vähän kipeänä. Hyvä oli että otimme varman päälle, sillä matkamme muodostuikin varsin jännittäväksi ja mieleenpainuvaksi... Riihimäelle hyvien ystävien luokse saakka matka meni oikein mukavasti, mutta kun lähdimme kohti Espoota ja pääsimme takaisin moottoritielle, autostamme tipahti pakoputki! Nyt jo naurattaa, mutta juuri tuolla hetkellä teki mieli upottaa lähimpään suohon koko keksintö... Tämä auto on ollut meillä vasta muutaman kuukauden, joten ihan kaikkea ei ole vielä käyty lävitse eikä muutenkaan pakoputken tipahtamiseen osaisi varautua. No minkäs teet, oli pakko ajaa varovasti Hyvinkäälle saakka että pääsimme moottoritieltä pois ja pääsimme vaurioita kartoittamaan. Tilanne ei ollut täysin toivoton, mutta ilman apuja siitä ei selvinnyt. Puhelin käteen, soitto ystäville joiden pihasta juuri poistuimme ja apujoukkojen saavuttua teimme pikakorjauksen. Sitten olimmekin vanhalla Helsingin tiellä keulan osoittaessa uudelleen kohden Riihimäkeä. On olemassa sanonta "hädässä ystävä tunnetaan" ja tuolloin me koimme sen konkreettisesti. Saavuttuamme taas ystäviemme pihaan, heidän tila-autonsa oli jo valmiiksi käynnissä lämpiämässä. Meidät komennettiin siirtämään tavarat, muksut ja koirat heidän autoonsa ja jatkamaan matkaa, että saisimme lapset syömään iltapalaa ja nukkumaan. Katsoisimme autoa sitten näyttelyn jälkeen paremmalla ajalla. Näin teimme ja vihdoin pääsimme hotelliin lepäämään. Hotellissa tapasimme toiset ystävämme Seinäjoelta ja syötyämme yhdessä aamiaisen, lähdimme porukassa kohti Lohjaa. Itse näyttely meni ihan mukavasti, pystejä emme mukaamme saaneet mutta olemme oikein tyytyväisiä meidän isojen tyttöjen arvosteluihin. Tuomari oli tiukka mutta oikeudenmukainen, toivoi esimerkiksi Kertulle rintakehään lisää leveyttä ja syvyyttä, ja omastakin mielestämme tuomari on täysin oikeassa. Sen verran hyvin tytöt kuitenkin menestyivät, että heidät siellä kuvattiin. Kuvaaja Taikakuva.

Kerttu, VAL ERI1

Cara, NUO EH1

Näyttelyn jälkeen teimme Riihimäen ystäväperheen kanssa jaon kahteen. Emännät jäivät näyttelyyn odottamaan isomman kehän alkua ja isännät, muksut ja meidän koirat + tavarat lähtivät kohden pörisevää kulkuneuvoa ja autoremonttia. Matkalla Hyvinkään Motonetista tarvikkeita, kaupasta ruokatarvikkeita ja selkeä suunnitelma oli valmis. Ystäväperheen isäntä valmisti ruokaa samalla kun muksut katsoivat Karvisen seikkailuita DVD:ltä ja automme pakoputki sai osakseen hivenen parempaa korjausta kuin mitä tien päällä oli ollut mahdollista. Ja kyllä kannatti, auto oli taas ajokunnossa, muksut hyvin syöneenä ja isännilläkin parempi mieli. Ajallaan emännätkin saapuivat Riihimäelle hyvien uutisten kanssa, ystävien uros oli ollut näyttelyn BIS2! Hetken rauhoittumisen jälkeen lähdimme kotia kohden ja koska muksut nukkuivat koko ajan, ajoimme pysähtymättä suoraan kotiin. Olikin jo melkein puoliyö kun olimme kotona, väsytti kyllä...

Reissu oli raskas ja mieleenpainuva, mutta olemme varmoja että tästä irtoaa vielä monet naurut kun ystäviemme kanssa tapaamme!