keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Onnea Roosan C pennuille!

Paljon onnea C- pennut! Ensimmäinen vuosi elämästä on nyt täynnä, toivomme että niitä tulee vielä monia lisää.

Näin pieniä ja rauhallisia te olitte ihan pienenä, juuri syntyneinä...


Ja tällaiselta se näytti kun yritimme ottaa teistä ryhmäkuvaa...  ;-)








Eli ainakin vauhtia teillä oli tarpeeksi jo pienenä. Toivottavasti olette vieläkin iloisia ja vauhdikkaita, mutta hivenen enemmän aikuisemmalla tavalla! Kaikkea hyvää toivottaa syntymäkodin väki.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Koko lauman viimeinen viikko

Voi itku ja kyynel, tämän lauman viimeinen yhteinen viikko on alkanut! Aika juoksee niin nopeasti, vasta nämä olivat sellaisia pieniä pötkylöitä jotka eivät juuri edes liikkuneet ja nyt ne jo kohta lähtevät pesästä. Nyyh sentään...! No näin sen toisaalta kuuluukin mennä. Kerttu vierottaa päivä päivältä enemmän, mutta jaksaa silti vieläkin huolehtia ja hoivata, hyvä emä on Kerttu ollut kaikin puolin. Mitään negatiivista ei ole vastaan tullut.

Käytiin muuten pentujen ja Kertun kanssa tarkastuksessakin. Kehuja saatiin siitä kuinka tasainen pentue on kaikin puolin, pentujen painot ovat hyvin tasaisia ja muutenkin eroavaisuudet ovat hyvin pieniä. Hyvää työtä Kerttu ja Syltty! Ja se että on käyty tarkastuksessa, tarkoittaa tietysti myös sitä että nyt pennuilla on nimet. Kirjaimena meillä oli tällä kertaa D ja koska jokainen näistä ipanoista on pienen pieni jalokivi, tuloksena monta pientä timanttia:

pentu nro 1. Tyttö ja kultainen panta, Harambee's Delicate Diamond


pentu nro 2. Poika ja vihreä panta, Harambee's Daring Diamond


pentu nro 3. Poika ja sininen panta, Harambee's Dynamite Diamond


pentu nro 4. Tyttö ja punainen panta, Harambee's Dazzling Diamond


pentu nro 5. Tyttö ja lila panta, Harambee's Divine Diamond


pentu nro 6. Tyttö ja vaaleanpunainen panta, Harambee's Dreamy Diamond


pentu nro 7. Poika ja keltainen panta, Harambee's Debonair Diamond


Ja vielä kaikille nähtäväksi kuvatervehdys pentujen isän kotoa. Meidän pienet tähdet Suomen pieneen grosse kantaan, olkaa hyvä!


Muista tapahtumista täytyy mainita Roosan pojan, Kuopion Topin vierailu. Topi saapui Jyväskylään "isoveljensä" Vilin näyttelymatkan myötä ja onneksemme huoltojoukoilta liikeni aikaa myös meillä vierailuun. Vieraita sattui vain juuri sillä hetkellä olemaan hivenen normaalia enemmän, joten kovin syvällisiä keskusteluja emme sillä kertaa ehtineet käymään, mutta kiitos kuin kävitte! Roosakin tykkäsi poikaa tervehtiä.


Roosakin muuten täytti juuri kokonaiset 6 vuotta! Onneksi olkoon meidän ikinuorelle Roosulille! Tästä se meidän yhteinen polkumme silloin aikoinaan alkoi...


Ja sitten lopuksi, me saimme haasteen. Kyseessä on LIEBSTER- haaste, josta meillä ei ollut pienintäkään aavistusta ennen sen saamista... ja sen lisäksi vielä pyydettiin kuvatuksia pennuista. No juu, tuo kuva juttu on suhteellisen helppo hoitaa, mutta tämä haaste saattaa osoittautua hivenen haasteellisemmaksi... Täytyy perehtyä asiaan ja sitä tehdessä laittaa niitä sekalaisia pentukuvia nähtäväksi. Tällä kerta ei sitten sen kummempia loppusanoja ole kuin että tässä niitä kuvia sitten tulee, olkaa hyvä!












lauantai 3. marraskuuta 2012

Täysi vuosi ja täydet 5 viikkoa

Tajusimme juuri että blogimme täytti eilen kokonaisen vuoden! Ensimmäinen kirjoitus tallentui otsikolla "Tästä se alkaa..." keskiviikkona 2.11.2011 kello 20.06. Olisiko siis aika katsoa mitä kaikkea tämä kulunut vuosi pitää sisällään? Lukijoita on ainakin riittänyt hämmästyttävän paljon, yli 20500 lukijaa aivan ympäri maailmaa: Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Venäjältä, Saksasta, Thaimaasta, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Ranskasta, Britanniasta, Israelista, Tšekeistä, Etelä-Koreasta, Japanista... Muitakin maita on toki tilastoon tallentunut, mutta tuossa ehkä ne yleisimmät. Vuoteen on mahtunut surua, mutta onneksi myös niin paljon iloisia asioita että yksittäistä kirjoitusta on tähän jo vaikea valita ja linkittää. Me emme voi kuin ihmetellä tätä suosiota, koska me emme edes kirjoita kielellä mitä maailmalla ymmärrettäisiin. Tai sitten se on niin että koiraihmiset ympäri maailmaa puhuvat jonkinlaista sanatonta samaa kieltä kansakunnasta välittämättä.

Esitämme teille, hyvät lukijat, mitä nöyrimmät kiitokset siitä että olette jaksaneet palata seuraamme katsomaan mitä laumallemme milloinkin kuuluu. Tuhannet kiitokset jättämistänne kommenteista, sillä niistä jokainen piristää päiväämme ja saa aikaan tunteen että emme kirjoita turhaan. Lupaamme että pyrimme pitämään tämän saman tyylin jatkossakin!

Ja sitten pentuihin, nehän taitavat kuitenkin kiinnostaa eniten..? Tänään pienten grosse pentujen elämässä tuli täyteen upeat viisi viikkoa, siis yli kuukausi! Jihuu, jipii!! Painot ovat edelleen nousseet oikein tasaisesti ja päivä päivältä pennut ovat enemmän ison grossen oloisia. Te jotka olette seuranneet meidän blogia jo pidempään, olette varmaankin nähneet meidän Caran tyylinäytteitä erikoisista nukkuma-asennoista? Kyllä ne osaavat jo nämä pienetkin...





Hassujen asentojen vastapainoksi alkaa jo sellainen rodunomainen arvokkuuskin huokumaan pintaan...


Ja saatiinhan me tänään ne viralliset 5-viikois kuvatkin, kaiken lisäksi oikein kahden kameran voimalla. Tuhannet kiitokset vierailusta sinne pentujen isän kotiin! Tässä ne nyt sitten ovat:

pentu nro 1. tyttö ja kultainen panta



pentu nro 2. poika ja vihreä panta (oikea elohiiri, kaikista vaikein kuvattava tänään...)



pentu nro 3. poika ja sininen panta



pentu nro 4. tyttö ja punainen panta



pentu nro 5. tyttö ja lila panta



pentu nro 6. tyttö ja vaaleanpunainen panta



pentu nro 7. poika ja keltainen panta



Pentujen kuvaaminen on siis kerta kaikkiaan haasteellista. Istutaan kuin pitäisi seisoa, seisotaan kun voisi välillä istua. Jos yritämme saada kasvokuvaa, linssiä kohden on takapuoli...joskus tuntuu siltä että ne tekevät kaiken tämän vain ja ainoastaan siksi, koska se on niistä kivaa! Ainakin tämä otos näyttää ihan siltä kuin pentu vinkkaisi silmää ja sanoisi, älä ota sitä vakavasti...  ;-)


Niinhän se on, ne ovat vain lapsia, eivät ihmislapsia mutta lapsia kuitenkin. Annetaan näiden olla ja leikkiä nyt, kyllä sitä ehtii aikuismaisesti käyttäytyä sitten myöhemminkin.