Siksipä tässä päivityksessä on mukana hyvin sekalainen joukko erilaisia tapahtumia joista kaikki ei todellakaan viittaa koiriin, vaan ne ovat mukana sellaisena "yleistietona" meidän kuulumisista.
Aloitetaanpa logistiikasta, tarkemmin kulkemiseen käytettävästä kalustosta eli autosta. Se kun niitä asioita joiden kohdalla miehen voi olla hivenen vaikeaa tunnustaa tehneensä huonon hankinnan, mutta tällä kertaa on pakko... Meillähän oli koko meidän perheen + lauman kuljettamista varten tila-auto, Mercedes Benz V220. Se oli omistuksessamme noin 1,5 vuotta ja varmuudella voi sanoa että se on ollut meidän elämämme kallein auto. Viime kesänä taidettiin päästä jopa kolme kuukautta yhteen menoon ilman yhtäkään korjaamokäyntiä! Tilanne korjaantui (toivon mukaan, kop kop) muutama viikko sitten kun päivitimme kaluston uudempaan, nyt Mercedeksen vuosimallia 2002 tilalla on vuosimallin 2007 Chrysler Grand Voyager. Mercedes aiheutti perheemme isännälle niin paljon stressiä ja huolta, että on varsinainen ihme ettei siitä puhjennut vatsahaavaa. Toisaalta käytetty auto on aina käytetty auto, eli mitä vain voi sattua. Valitettavasti meidän osallemme vain osui lähes kaikki mahdollinen. No se lehti on nyt jo käännetty, eli se on taakse jäänyttä elämää ja hyvä niin.
Toki autoihin liittyviä positiivisia tapahtumiakin on! Kesäisin meidän perheen kuljetuskapasiteettia lisää kaksi isännän ja pienen miehen silmäterää, ja tokihan näiden kyyti kelpaa tytöillekin. Isäntä onkin viettänyt lähes kaiken liikenevän vapaa-ajan autotallissa (eikä blogia päivittämässä...) ja niin se vain on että määrätietoinen työ kantoi hedelmää, nyt ovat molemmat vanhukset kunnossa ja valmiita kesän tuloa varten. Tässä vielä ennen pesua ja puunausta.
Ja nyt koiriin ja sen puolen kuulumisiin. Saimme iloksemme postia Jussin perheeltä Kajaanista ja viestissä on yksi lause josta olimme kasvattajina erittäin tyytyväisiä, "...edelleen ollaan sitä mieltä, että Jussi on paras mahdollinen koira mitä meille olisi voinut tulla...". Tämä jos joku kertoo mielestämme sen, että oikea pentu on osunut juuri sinne oikeaan perheeseen. Kiitos näistä sanoista, koko viestistä ja kuvista. Ja mikäpä näitä kuvia on katsoessa, Jussista on kasvanut oikein komea nuori uros. Kaikkea hyvää teille sinne Kainuuseen!
Meillä on ollut myös vieraita. Ensiksi Signe, Ebba ja Ockra saapui huoltojoukkoineen viettämään keväistä viikonloppua kanssamme. Mikäpä siinä oli ollessa kun aurinko paistoi hetkittäin ja kevätkelit oli melkeimpä kauneimmillaan. Vielä kun Coma saapui vierailulle emäntänsä ja "pitkäkarvaisen isosiskonsa", Maia bernin kanssa, oli pienimuotoinen ja välillä vauhdikas sennen-lenkki valmis!
Tässä sisarukset yhteiskuvassa, Coma, Martta ja Signe
Ja vähän eri järjestyksessä, Coma, Signe ja Martta.
Mistä muuten tietää että ollaan jo käyty melkoisen tutuiksi? No ainakin siitä kun katsoo miten Ebba ja Ockra sopeutuu tänne meille, Ockra löysi oman paikkansa välittömästi...
Eikä yhtään sen huonommaksi jäänyt Ebbakaan.
Cara ei ollut tilanteesta moksiskaan, vaan antoi vieraiden nauttia pedeistä täysin siemauksin. Vai voiko olla niin tämä vieraanvaraisuus oli hivenen laskelmoitua paremman nukkumapaikan toivossa?
Kaiken kaikkiaan meillä oli oikein onnistunut ja mukava viikonloppu, nautimme ulkoilmasta, paistoimme nuotiolla makkaraa ja vaihdoimme välillä kuulumisia ihan ajan kanssa. Kun teimme nuotiota makkaroita varten, koirat huolehtivat vartioinnista. Tosin ihan täyttä varmuutta ei saatu siitä että vartioitiinko sitä enemmän makkaroita vai ympäröivää luontoa...
Kaiken vartioinnin ja muun ohessa koirat saivat juosta lammen jäällä ja nauttia auringosta ihan ajan kanssa.
Ja ulkoilun jälkeen maistui uni, tässä Signen ja Martan tyylinäyte
Kiitoksia vielä käynnistä, nähdään taas pian.
Olihan Coma meillä muutaman yön hoidossakin, mutta eipä tullut otettua yhtään kuvaa koko aikana, harmin paikka. No onneksi tuolla ylempänä on sentään ne muutama kuva siitä kun Coma oli vierailulla aiemmin.
Tässä vielä lopuksi kuva Kertusta ja Martasta, äidin luota löytyy edelleen hyvä tyyny ja turvallinen lepopaikka...
1 kommentti:
Autoilu on kallista, sen olemme mekin karvaasti kokeneet. :C
Kiitos teille ihanasta minilomasta. Koko perhe nautti ja kaikille löytyi omaa mielekästä tekemistä. Taitavat lapset olla edelleen sitä mieltä,että pitäisi muuttaa Keski-Suomeen. ;)
Koirista sen todella huomasi, että teillä on hyvä olla. Olivat, kuin kotonaan. Onneksi Signe silti halusi vielä lähteä meidän mukaan kotiin. ;D
Jussin perheen sanoihin on helppo yhtyä! Paras koira meidän laumaan tuntuu Signe olevan, täydentää niin mukavasti. :)
Lähetä kommentti