On kylmää, on harmaata, on syksy

Jotkut ihmiset ovat syksyihmisiä, he nauttivat kun puut vaihtavat väriä ja päivät lyhenevät, sadepäivinä pisarat ropisevat mukavasti ja niin edelleen... Huokaus sentään, täällä meillä syksy ei juurikaan naurua herkistä. Alkusyksy oli oikein mukava, myönnettävähän se on, oli kuivaa ja luonto oli oikein värikäs ja kaunis. Mutta sitten se sade alkoi. Nyt tuntuu siltä että sade vaan kestää ja kestää. Höpö höpö sanoisi joku, "eihän nämä ole kuin tällaisia kuuroja", voisin kuvitella jonkun sanovan. Jos joku noin sanoisi, vastaisimme että juu, ei ole kuin 20 minuutin kuuroja, mutta kun niitä on tunnissa 3... Emme juurikaan siis ole syksyihmisiä, tuntuu että voimat katoavat ja oikein mistään ei jaksaisi innostua. Voi sentään, ensi kesäänkin on vielä melkoisen paljon matkaa, onneksi se sieltä takuuvarmasti vielä tulee.

Hulinamme on rauhoittumaan päin, pennuista kolme ensimmäistä on jo kasvattanut siivet ja sitä myöten lentänyt uusiin koteihin. Onnea vain uusiin koteihin Liminkaan, Parkanoon ja Forssaan, pidetään yhteyttä ja seuraillaan miten ne kaverit siellä kasvavat. Tässä muillekin nähtäväksi ensimmäisiä kuvia uusista kodeista, ensiksi Luca Limingasta:

ja seuraavaksi Sylvi Parkanosta:

Paljon kiitoksia kuvista ja vielä kerran onnea uuteen kotiin.

Ei meidän hulinamme ihan kokonaan loppumaan päässyt, sillä aikuisten koiriemme lisäksi kotoa löytyy vielä neljä pentua. Kasvusta ja kehityksestä voi sanoa että se on ollut suotuisaa, sillä Caran oppi pihan vahtimisesta upposi ilmeisesti melkoisen hedelmälliseen maaperään, tässä oranssin tytön tyylinäyte:

Tämä neiti on muutenkin kasvanut melkoisen tasaisesti, luustoakin näyttäisi olevan ihan mukavan puoleisesti kun ottaa huomioon että ikää on vasta 9 viikkoa.

Mutta eihän kaikkea aikaa ulkona sentään vahtimiseen käytetä, sillä tottahan pihalta löytyy vaikka mitä ihmeellistä tutkittavaa ja maisteltavaa, osassa kuvista mukana vielä velipoika Reinokin.

Ja niin ollaan taas tässä hetkessä. Reino ei siis asu enää meillä ja kolmelle tytölle täytyisi vielä löytää koti. Eli jos tunnet että juuri sinä voisit olla sopiva pienen grossen uudeksi isännäksi / emännäksi, ota reippaasti yhteyttä. Tullaan tutuksi ja katsotaan kuinka asiassa oikein käy!