Perjantai 21.2
Perheemme äiti vei muksut aamulla kouluun ja hyppäsi Jedi grossen emännän, Tiina kaimansa kanssa autoon suunnaten keulan kohden Nokiaa ja siellä asuvaa Hertta corgiamme. Neiti oli tulossa meille viikonlopun näyttelyä ja seuraavan alkuviikon terveystutkimuksia varten. Ilta oli melkoisen touhukas, Cara ihmetteli uuden laumanjäsenen tuttua olemusta ja hajuja sen verran innokkaasti että päätimme olla totuttamatta Herttaa koko laumaan, vaan annoimme Roosa mamman olla neidin ainoana kaverina. Päätös oli viisas, kolmen koiran pesu ja kuivaus vei sen verran aikaa, että ei sitä olisi enää jaksanutkaan sen kummempia laumaan sopeuttamisia.
Lauantai 22.2, Jyväskylä KV 2014, päivä 1
Tämän kevään näyttelyrupeaman aloitti Hertta. Varsinaista menestystä ei tällä kertaa tullut, laatuarvosteluna EH, erittäin hyvä. Jälkiviisaus on aina vain ja ainoastaan jälkiviisautta, mutta silti täytyy sanoa että olisi pitänyt treenata hivenen enemmän kehään menoa. Itse kehässä ollessa takapuoli jysähti niin nopeasti mattoon, että siitä olisi moni tottelevaisuudessa kilpaileva koira kateellinen! Mutta sitten kun arvostelut olivat ohitse, sitten oli muistiin selvästi palautunut että mikäs se tämän homman tarkoitus oikein olikaan... Sitten me saimme näin tyylikkäät poseeraukset, olisihan nämä kehdannut esittää vaikka tuomarillekin!
Sunnuntai 23.2, Jyväskylä KV 2014, päivä 2
Sunnuntaina oli vuorossa Martta ja meillä hoidossa oleva siskonsa Pamela. Tuomari taisi olla hivenen kiireinen, sillä hän oli jo jakamassa ROP ruusuketta ennen kuin yhtään narttua oli edes arvosteltu. Tiedä sitten että oliko useamman grossen mukana olo hivenen hämmentävää, yleensä kun näitä ei kovin runsaslukuisesti näyttelyissä ole. No tokihan mekin kehään päästiin ja arvostelut saatiin. Martta sai ainoana narttuna ERI:n eli erinomaisen, Pamelan jäädessä hyvään, H. Syy Pamelan arvosteluun löytyy siitä että Pamsun vasemman takajalan sisentäjä oli revähtänyt muutama viikko ennen näyttelyä ja se näkyi vielä ravaamisessa. Itse asiassa jännäsimme että joudummeko jättämään neidin pois kokonaan, mutta koska tila oli kohentunut jo huomattavasti siitä mitä se oli ollut, otimme Pamsun mukaan. Uusia näyttelyitä tulee ja silloin on uusi mahdollisuus loistaa, Pamsunkin vuoro tulee vielä! Jälleen kerran saimme todeta kuinka hyvä yhteishenki grosse porukalla oikein on, olimme taas aivan kuin yhtä suurta perhettä, vai pitäisikö sanoa leiriä.
Vaikka koirat tykkäävät olla porukassa ja tulevat keskenäänkin toimeen ihan hyvin, on kuitenkin joskus mukava saada kädet vapaiksi vaikkapa nyt esimerkiksi kahvin juontia varten. Siksipä on hyvä että se kevythäkki kulkee mukana ja että neidit osaavat sinne rauhoittua, tässä Martan ja Pamelan tyylinäyte.
Maanantai 24.2, tutkimuksia tutkimuksia
Aamu alkoi pirteästi vieden Herttaa silmätutkimuksiin. Kävimme Viitaniemen eläinlääkäriasemalla virallisissa silmätutkimuksissa ja tulokset olivat oikein hyvät, ei mitään huomautettavaa. Hymy huulilla kurvasimme takaisin kotiin ja hakemaan Marttaa, koska seuraavana jo kello 12.00 olivat vuorossa röntgentutkimukset. Hertasta kuvautimme lonkat, kyynärät ja osan selkää koska halusimme tietää että missä kunnossa pitkäselkäisen rodun arka paikka, itse selkä, oikein on. Lääkärin tutkittua kuvia hän totesi että kuvat näyttävät corgin kuviksi oikein hyviltä. Corgin lonkkamalja kun on ulkoisesta olemuksesta johtuen vähän erimuotoinen, kuin nyt sitten esimerkiksi grosseilla. Kennelliittoon lähetettiin Hertan osalta kuvat lonkista ja kyynäristä ja sitten siirryttiin kuvaamaan Marttaa. Siinä missä corgin nostaa pöydälle ihan huomaamattaan, saa aikuisesta ja tajuttomasta grossesta ottaa kiinni ihan kunnolla. Martan kuvaaminen meni nopeammin kuin Hertan ja tuloksetkin näyttivät taas lääkärin silmään ihan hyväksyttäviltä. Täytimme lomakkeet, pakkasimme koirat autoon ja palasimme kotiin herättelemään toipilaita. Illansuussa pennuista Olivia lähti yökylään Jedi- grossen luokse.
Tiistai 25.2, matkailu avartaa
Koska Olivia oli päässyt Jedin luokse yökylään, me pakkasimme Hertan kotimatkalle saattojoukoiksi mukaan Pamelan ja 2 pentua yhden jäädessä viihdyttämään Reetu leonbergiä. Lähdimme liikkeelle aikaisin ja ajoimme suoraan Nokialle, josta jatkoimme matkaa Riihimäelle tervehtimään Pamelan Paavo veljeä ja Syltty isää, Tare velipuolta unohtamatta. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua, vauhtia mutta ei juurikaan vaarallisia tilanteita. Tare oli oma leikkisä itsensä Paavon ollessa lähinnä hämmentynyt tyttöjen suuresta määrästä.
Välillä tanssittiin...
sitten hypättiin korkeutta...
ja juostiin kilpaa...
kunnes pienemmille tuli väsy ja uni.
Pamela oli suorastaan mahtava, omaksui "isosiskon" roolin heti alusta lähtien ja sen huomasi myös pennuista, tässä seuraa etsivät mukana olleet Matilda ja Lilli.
Nätti tyttö on Pamelasta kasvanut kaikin puolin, voiko tähän muuta enää sanoa? Kiitos Heli Halonen kuvasta.
Kiitos mukavasta päivästä sinne Halosille, teitä on aina niin mukava tavata!
Keskiviikko 26.2, tuloksia
Aamukahvia juodessa puhelin kilahti saapuneen sähköpostin merkiksi ja tottahan se täytyi tarkistaa, siinä sen taas näkee kuinka ihminen on teknologian orja. Posti oli varsin yllättävä, mutta kuitenkin mieluisa, Hertan tutkimusten tulokset olisivat jo heti saatavilla jos vain suorittaisimme maksun kennelliiton omakoiran kautta emmekä jäisi odottamaan postitse tapahtuvaa kirjeenvaihtoa. Pakkohan tuollainen asia on saada tietoon pikimmiten ja eihän siinä muu aittanut kun alkaa tuumasta toimeen. Pian näimme tulokset, lonkat B/B ja kyynärät 0/0, voi sitä riemua! Hertta on terve ja hyväkuntoinen corgi, nyt siis alkaa uroksen etsintä ensi syksyä varten..! Muutama tunti myöhemmin havaitsimme että myös Martan tutkimuksen voisi jo maksaa, maksoimme mutta tuloksia emme saaneet näkyville ja sekös meinasi harmittaa. Päivä kului aina välillä tilannetta tarkistaessa ja sitten ne tulokset loppujen lopuksi saapuivat, lonkat A/A ja kyynärät 0/0, upea päätös upealle aamulle.
Torstai 27.2, lasten päättämää ohjelmaa
Jos kerran ollaan lomalla, mutta ulkona ei voi hiihtää, luistella eikä tehdä muutenkaan yhtään mitään (lasten mielestä..), niin mitä silloin voi tehdä? No tietenkin mennä elokuviin! Kävimme katsomassa lasten Lego- elokuvan ja sen jälkeen söimme vielä Rossossa. Istu ja rauhoitu elokuvissa, syö vatsa täyteen ja arvaa kuinka käy... loppupäivä meni meillä kaikilla levätessä ja hyvä niin.
Perjantai 28.2, Olivian yllätys
Olivia lähti siis maanantaina yökylään sillä puheella, että hän voi viettää aikaa Jedin kaverina vaikka vähän pidempäänkin. Yllätys oli kuitenkin melkoinen kun osoittautui että kyseisen paikan kaksijalkaiset haluaisivat pitää neidon omanaan. Aika Jedin kaverina oli ilmeisesti ollut melkoisen mieluisaa. Olivia saapui vielä yhdeksi yöksi kotiin joten meillä oli aikaa suorittaa pesu, kaivaa esille mukaan lähtevät tarvikkeet ja huikata vielä viimeiset tervehdykset ennen lopullista muuttoa.
Lauantai 1.3, Olivian muutto
Kun pentu muuttaa meiltä uuteen kotiin, me emme pidä kiirettä uuden perheen kanssa. Kahvittelemme, rupattelemme ja täyttelemme viralliset paperit ihan ajan kanssa että varmasti kummallekin osapuolelle jää hetkestä hyvä mieli. Vaikka rotu ja sen erityispiirteet ovat jo Jedin perheelle tuttuja, emme tehneet poikkeusta vaan istuimme alas ihan ajan kanssa. Olivia oli tilanteesta täysin tietoinen ja otti viime hetken torkut ennen lähtöä.
Olihan neitiä kuvattu jo aiemmin päivälläkin, tämän näköisenä hän uuteen kotiin muutti:
Sunnuntai 2.3, lepoa
Ja niin on mennyt viikko aivan kuin lentäen! Ollaan oltu näyttelyissä, automatkalla, elokuvissa, ulkona syömässä, luovutettu Olivia uuteen kotiin ja vihdoin ollaan sunnuntaissa. Päivittäin on ulkoiltukin ja se on oikeastaan ollut pakko suorittaa metsässä. Meidän piha-alueemme on suorastaan vaarallisen liukas tihkusateen ja nollan tuntumassa olevan lämpötilan yhteisvaikutuksesta. Ja mikäpä metsässä on nyt kulkea, Roosakin nauttii täysin siemauksin sillä ei tarvitse rämpiä mitään pehmeitä polkuja pitkin vaan saa juosta pitkin ja poikin niin paljon kun sielu sietää.
Roosa, Martta, Cara, Kerttu ja Pamela
Pennuista vielä kolme (tai kaksi) on vapaana, otamme heistä uusia kuvia pikimiten ja päivitämme tänne. Jos tuntuu kiinnostavalta, tulethan pian takaisin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti